Maa kiertää sen elliptistä rataa auringon ympäri. Matkaan kuluu 365 vuorokautta ja kuusi tuntia. Näiden kuuden "ylimääräisen" tunnin takia joka neljäs vuosi vietetään yksi karkauspäivä. Ellipsin muotoisen ratansa vuoksi maan etäisyys auringosta on pidempi kesällä, kuin talvella. Tämän planetaarisen ilmiön takia pohjoisen pallonpuoliskon kesä on viisi vuorokautta pidempi kuin talvella.
Aurinko paistaa zeniitistä vain kääntöpiirien välisillä alueilla, josta johtuu mm. kevät- ja syyspäivän tasaukset ja kesä- ja talvipäivän seisaukset. Kevät- ja syyspäivän tasauksina päiväntasaajalla on samanpituiset yöt ja päivät. Kesä- ja talvipäivänseisauksina napapiireillä ja sitä pohjoisimmilla alueilla kesällä yöttömiä öitä, jolloin aurinko ei "laske" ja kaamospäiviä, jolloin valoa nähdään vain muutamana tuntina päivässä. (Kirjan sivut 24-28)
 |
| Yötön yö Rovaniemellä, 19.6.2014, Suvi Lukkarinen |
Vuodenajat johtuvat maan akselin kallistuskulmasta ja sen kiertämästä radasta. Koska maan rata on ellipsin muotoinen ja sen akselin kallistuskulma on 23,5 astetta, vuodenajat vaihtuvat.
 |
| Syksy Keravalla, 28.10.2015, Suvi Lukkarinen |
Maa pyörähtää oman akselinsa ympäri, mikä aiheuttaa vuorokausirytmin. Tämä tapahtuu vastapäivään 24 tunnissa. Koska maa pyörii vastapäivään aurinko nousee idästä ja laskee länteen. Maapallo on jaettu aikavyöhykkeisiin, joiden leveys on 15 astetta. Suomen aika on itäeurooppalaista aikaa UTC+2. (Kirjan sivut 29- 31)
 |
| Auringonlasku Vantaalla, 14.12.2015, Suvi Lukkarinen |
Vuorovesi johtuu maan ja kuun planetaariseen ilmiöön. Kuu on niin ikään vuorovesilukittautuneena maan kanssa. Tästä johtuu vesien nousu- ja laskuvedet ja se, ettei kuun pimeäpuoli näy maahan päin. Kuu kiertää maan noin 27 vuorokaudessa noin 384 400 kilometrin etäisyydellä. (Kirjan sivut 55-56)
 |
| Kuu, Mäntsälä, 14.3.2014, Suvi Lukkarinen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti