Mannerjään merkit ovat erityisen näkyviä ja monipuolisia Suomen luonnossa. Viimeisimmän myöhäis-Veiksel jääkauden aikana mannerjää peitti Suomea ja painoi maata syvemmälle kohti Maan keskusta. Suomessa olleet muinaiset vuoristot kuluivat peneplaaniksi eli puolitasangoksi jo yli miljardi vs. Viimeisin jääkausi muokkasi korkokuvan nykyisenkaltaiseksi.
Mannerjää jätti jälkeensä monenlaisia muodostumia. Jää mm. kasasi kivennäismaalajeista moreenia, joka on Suomen yleisin maalaji. Moreenia esiintyy sekä tiiviinä pohjamoreenina että pintamoreenina ja erilaisina moreenimuodostumina.
 |
Maan hidas kohoaminen paljastaa uusia kivikoita ja kareja, joille varomaton merenkulkija voi erehtyä ajamaan. Helsinki, 11.8.2015 ek. |
Maa kohoaa hitaasti oltuaan paksun jään alla pitkään. Suurin osa Suomen endogeenisistä ilmiöistä on seurausta maan kohoamisesta, joka voi aiheuttaa pieniä maanjäristyksiä.
 |
Rantakivikot ovat Suomessa yleisiä. Aallokko ei ole vaikuttanut rannan muotoihin paljon, Suomessa esiintyvien kovien kivilajien vuoksi. Rantakivikot aiheuttaa useimmiten talvinen jääpeite (LM 1, s. 112) ek 14.8.2015, Pihlajasaari |
 |
Kalliota, jossa erilaisia uurteita ja juovia. 14.8.2015, Pihlajasaari ek |
Mannerjää on jättänyt jälkeensä myös hiidenkirnuja, pirunpeltoja, harjuja, reunamuodostumia, drumliineja etcetera.
 |
Elämme tällä hetkellä jääkauden lämpöjaksoa. Edellinen viileämpi jakso peitti Fennoskandian ja nykyisen Baltian sekä osia Englannista Venäjälle paksuun jääkerrokseen. Jäätä oli myös muualla, kuten Pohjois-Amerikassa. ek, 25.6.2014 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti